Sunnuntai. Lintsasin töistä, kun olimme viime yön Helsingissä. Huomaan koko ajan tarvitsevani vain enemmän yksinoloa ja rauhaa. Ja toisaalta sitten taas en! Katsoimme eilen leffan Yksin erämaassa (tai jotain vastavaa). Leffa oli hyvä ja mieleen jäi lause The happiness is real only when it’s shared.
Mitä tehdä tulevaisuudella? Mihin viedä töitäni? Niitä tahdon pohtia tässä uudessa päiväkirjassani. Puhua höpöjä. Joskus niiden puhuminen muille ei kannata, koska kaikkea ei kuitenkaan kehtaa sanoa julki ja toisaalta hyvien ystävien (kuten Kimmo) kommentit arvaa etukäteen. Kirjoittaminen on aina auttanut ja jos sen tekee näin ilman julkaisua, niin tekstin voi ehkä antaa tullakin vapaasti. Katsotaan, miten toimii!
Merkinnät RSS-syötteenä